Viime lauantaina olin Kodan kans Vuorelan Lotan agikoulutuksessa. Edistystä on tullut, mutta huomasi myös sen että talven aikana ei olla tehty aivan hirveästi agilityä, ratakunto oli aikas huono. Lopussa huomas, että ei kelponen oikein enää viitsinyt yrittää, vauhti hieman hiipui (tosin sitä oli ihan riittävästi ;)), kierteli esteitä ja sellaista. HIeman alussa haittasi Kodan putkihakuisuus (toisesta päästä rataa hakee toisen pään putkelle....!) mutta toistojen jälkeen oikein kivaa menoa. Nyt vain ahkerasti harjoittelemaan takaakiertoja varmemmiksi ja pitkiä suoria, missä esteet ovat vinossa eri suuntiin.

Sunnuntaina sitten oli oman seuran mölliagilitykisat maneesilla, Kodan kanssa mölleissä oltiin kolmansia. Muutoin rata sujui oikein mallikkaasti, mutta A:lla tuli hieman sydämentykytyksiä. Sata lasissa hypyn jälkeen aalle ja kas kummaa harjan jälkeen loppuikin tassuista pito... sieltä sitten leiskautuksella ihmeenkaupalla jaloilleen...huhhuh. Noh, eipä siitä Kelpie ollut moksiskaan ja aalta jatkettiin rata loppuun... On kyllä hirmu hankalaa ohjata nopeata aloittelevaa koiraa! Pitää varmistella esteitä ja siitä johtuen on vielä vaikeampaa/mahdotonta ehtiä oikeisiin paikkoihin...

Nemon kanssa starttailtiin avoimessa luokassa. Oli taasen varmaa Nemoa, takaakierrot ovat hitaita ja aiheuttaa haukkumista, eivät ole selvästikään Nemon mieleen. Upeasti lähtee takanaleikkauksista eteen ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että voi todellakin luottaa että sehän menee! Keinun alastulolta typerä kontaktivirhe, kun jäi katselemaan ihania ajanottajia...unohti varmaan siinä välissä mitä piti tehdä ja loikkas alas...heh. Aalta kontaktit ok. Tämän perusteella harjoittelussa on takaakierrot ja kontaktit.

Samaisena sunnuntaina roudattiin myös esteet ulkokentälle, jeeee! pääsee ulos reenailemaan! maanantaina ja tiistaina sitten otin heti tehostartin ja vietin 2 h kentällä Maanantaina ohjelmassa olivat takaakierrot, hyppyneliöö ja muutoin vain harjoiteltiin pieniä teitä. Kontakteja myös hinkkailin, kun talvella ei siihen ole juuri ollut mahdollisuutta. Koda oppi pysähtymään suoraan alastulolle, eikä heitä takapäätään pois. Alastulon "ota" käskytyksestä huolimatta tuli hyvää vauhtia alastulolle, eikä jäänyt empimään ja mikä hienointa, kesti jo muutaman askeleen etenemisenkin.

Nemon kanssa kontaktit edistyy myös, vielä kun saa ne toimimaan kisoissa.... nyt jätin alakontaktille ja juoksin suoraan noin 5 m. ja pysyi! jee!

Tiistaina oli ohjelmassa taasen muutamat takaakierrot, jaakotukset, pienet tiet ja muuta mukavaa parilla esteellä. Kepille otin paljon toistoja, Nemolla seuraava etappi on edessä pujotteleminen. Työskentely loppuu aivan välittömästi, kun jään taakse tai yritän takaaleikata kepeille. Kodan kans joutu muutamaan otteeseen vahvistamaan paikallaoloa, kun rupeaa hiivistelemään. Mutta eipä sitten mitään muuta ihmeellistä, eiköhän se siitä!